Eipä ole tullut viime aikoina oikein kirjoitettua, mutta nyt taas on syytä.

Viimeisten muutaman päivän aikana on tullut kyllä niin mustia uutisia (luetaan uudistuksia),

että olen epäillyt onko suomi jäänyt jonkun kannen alle minne inhimillisyydellä ei ole pääsyä.

Nokian irtisanomiset, Kuntien yhdistämissuunnittelu ja Armeijan säästöt eivät juuri mieltä ylennä.

Työttömiä tulee valtaisasti lisää ja palvelut tulevat heikkenemään, jos ei heti niin pikku hiljaa, mikäli uudistukset toteutuvat.

Jotenkin on ahdistuksen sekainen olo, kun pohtii näitä.  Tehokkuuden, tuottavuuden ja säästöt ovat niitä sanoja, joiden varjolla

voidaan suunnitella ja toteuttaa mitä vain. Viimepäivien päälle vielä pääministeri ilmoittaa,

että tämä vuosi on säästöjen vuosi ja säästöt tulevat tuntumaan jokaisella.

Luulen, että eniten näistä tulevat kärsimään vähävaraisimmat, kuten aina. Suomi on kuin pata, jota jatkuvasti hämmennetään.

Ei anneta hetkeksikään rauhaa kansalaisten yrittää saada asioita kohdalleen, vaan heti keksitään uusia vyön kiristys aiheita.

Annetaan lapselle tikkunekku ja otetaan se hetken päästä pois.

Sitähän tämä on!