Näin aluksi lienee perinteisesti olevan hyvä toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta: "Siis toivotan kaikille onnellista ja hyvää uutta vuotta". Nyt on jo sen verran matkaa kuljettu tätä vuotta, että vuosiluvunkin kirjoittaminen alkaa sujua, ettei enään tule kirjoitettua viimevuotta virallisiinkaan papereihin.

Maailma muuttuu tavataan sanoa ja ainakin urheilussa on Suomen osalta tapahtunut. Ennen oli vuoden urheilijana ja ainakin ehdokkaina kolmen joukossa hiihtäjiä, mäkihyppääjiä, yleisurheilijoita (kauan kauan sitten) ja mahtuipa sinne ralli- tai formulakuskejakin. Nyt kärkikolmikko oli Suunnistaja, lumilautailija ja luistelija. En siis aio nyt pohtia vuoden urheilijaa, vaan hänen edustamaansa lajia. Minusta lajivalikoima on kokenut valtavan muutoksen. En tarkoita todellakaan nyt sitä, etteikö tuo muutos olisi hyvä. Piristävää vaihtelua ja lajiensa edustajat ovat ehdotonta maailman kärkeä. Yllätyksenä voi pitää ainakin sitä, että vuoden sykähdyttävimmäksi hetkeksi katsojat valitsivat pesäpalloilijan läpilyönnin. Luulen kyllä, että tuohon valintaan vaikutti valtava pesishuuma kyseisen pelaajan joukkueen kotipaikkakunnalla. Saattaa kyllä olla niin, mutta yleisön valinta. Äänestystulos ratkaisi.

 

Nyt varmasti jotkut ajattelevat, että olen ihan pöllähtänyt, kun pidän kyseisiä lajeja tervetulleina parhaiden joukkoon. Valotan hieman ajatuksiani lajeista. Voittajalaji oli suunnistus. Minusta se on hieno laji, siinä tarvitaan valtavaa kuntoa, kestävyyttä, tarkkuutta ja oveluutta näin lajia harrastamattoman silmin. Karttaa pitää pystyä lukemaan kirkkaalla säällä, pimeässä, hikisenä, ja vaikka selällään maassa makaamassa. Monesti huomaan, että kaikki eivät kykene edes helpon kaupunkikartan lukemiseen. No, mutta tietysti voidaan miettiä myös sitä onko suunnistus esim. televisiosta katsottuna mielekästä. Itse en kuulu lajin suurimpiin faneihin, mutta tunnustan, että olen aina hieman mielestäni poikkeavien valintojen kannattaja ja kärkikolmikon selvittyä toivoin salaa suunnistuksen voittavan. Toiseksi sijoittui taitoluistelu ja kolmanneksi lumilautailu, jotka ovat minusta tv:n katsojan kannalta mielenkiintoisempia lajeja. Täytyy nyt tässä ehkä taas muistuttaa, etten nyt halua kirjoittaa urheilijasta vaan lajista ja kaikki esittämäni ajatukset ovat siis vain minun omiani. Tarkoitukseni ei ole loukata ketään.

 

Jos joku nyt ajattelee, että olen perinteinen ralli- ja formula, jääkiekko, jalkapallo ihminen, niin pitää kyllä paikkansa, mutta on totuuden nimissä mainittava, että esim. formulat eivät kiinnosta kovinkaan paljon, sillä katsominen on aika yksitoikkoista ja tylsää. Lisäksi suomalaisten vähyys ja huono menestys vähentää mielenkiintoa entisestään. Kyllä vauhdikkaita lumilautailukisoja ja taitoluisteluesityksiä on mukava katsella varsinkin silloin, kun kilpailijat ovat maailman huipulta.

 

No joo, eiköhän tämä nyt tullut selväksi, en viitsi enempää jahkailla mielipidettäni. Toivottavasti pystyt ymmärtämään mitä tarkoitan. Muuten mielessäni vaeltelee ajatus sanonnasta: "Uusi vuosi, uudet kujeet". Jotenkin sitä toivoo kaikille ja ainakin omalle kohdalleen jotakin uutta tulevalle vuodelle. Joskus, kun on tällaisia ajatuksia, että elämä on jotenkin pysähtynyt ja tarvitsisi niitä "uusia kujeita" kohdalleen. Mutta ei voivotella, katsotaan mitä tuleman pitää, eihän sitä koskaan tiedä.